Citizen Lewis

Elvis Presley


Syntynyt: 8. tammikuuta, 1935
Kuollut: 16. elokuuta, 1977
Kotipaikka: Tupelo, Mississippi, Yhdysvallat
Aktiivisena: 1954 - 1977
Tyylilajit: Rock and roll
Country
Gospel
Blues
Country rock
Ammatit: laulaja, muusikko, näyttelijä
Soittimet: kitara, piano
Levy-yhtiöt: Sun Records, RCA Records


Elvis Aaron Presley [1] tai Elvis Aron Presley [2] (8. tammikuuta 1935 Tupelo, Mississippi, Yhdysvallat – 16. elokuuta 1977 Memphis, Tennessee, Yhdysvallat) oli yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista laulajista. Häntä kutsutaan usein "rock and rollin kuninkaaksi". Elvis Presleyn levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 2 miljardia kappaletta. Tämä tekee hänestä kaikkien aikojen menestyneimmän

Lapsuus

Elvis Aron (hänen sanotaan muuttaneen nimensä myöhemmin Aaroniksi) Presley syntyi tiistaina 8. tammikuuta 1935 Tupelon pikkukaupungissa Mississippissä isänsä Vernon Presleyn ja äitinsä Gladys Smithin perheeseen. Hänen kaksoisveljensä Jesse Garon Presley syntyi kuolleena. Elvis kertoi myöhemmin tunteneensa kaksoisveljen kuoleman vuoksi velvollisuudekseen yrittää olla vanhemmilleen mahdollisimman hyvä lapsi. Elviksen etunimi tulee hänen isänsä toisesta nimestä.

Elviksen vanhemmat olivat avioituneet 17. kesäkuuta 1933. Vernon oli valehdellut olevansa vanhempi kuin todellisuudessa oli, sillä siihen aikaan ei katsottu hyvällä, jos vaimo oli miestään vanhempi. Ikäeroa oli muutama vuosi.

Perhe asui suuressa köyhyydessä yksihuoneisessa puumökissä, jonka Vernon oli rakentanut vuokraisännältään lainaamillaan 200 dollarilla. Vuonna 1939 Vernon väärensi neljän dollarin shekin 40 dollarin suuruiseksi, koska tarvitsi perhelleen rahaa. Hän joutui yhdeksäksi kuukaudeksi vankilaan ja pakkotyöleirille, missä Elvis ja vaimo Gladys kävivät häntä katsomassa.

Kun Vernon vapautui vankilasta, päättivät he muuttaa Tennesseen osavaltiossa sijaitsevaan Memphisin kaupunkiin. Siellä he asuivat useammassa paikassa, mutta elintaso parani Tupelon ajoista, vaikkakin he olivat yhä köyhiä. Kun Elvis 3. kesäkuuta 1953 valmistui keskinkertaisin arvosanoin L. C. Humes High Schoolista, hän pääsi Crown Electric Companylle töihin kuorma-autonkuljettajaksi.

1950-luku

Uran alku

Elvis haaveili laulajanurasta. Hän oli 10-vuotiaana pärjännyt erinomaisesti paikallisessa laulukilpailussa kappaleella Old Shep. (Jonka levytti 1956). Vuonna 1972 Elvis muisteli tulleensa viidenneksi kyseisessä kilpailussa. Ensi askeleen kohti levylaulajan uraa hän otti kesällä 1953 levyttäessään ruokatuntinsa aikana omakustanteena kappaleen My Happiness paikallisessa Sun Records -levy-yhtiössä. Levyn kääntöpuolelle hän lauloi That`s when your heartaches begin- nimisen kappaleen, jonka myös levytti myöhemmin uudelleen alkuvuodesta 1957. Hän sanoi tekevänsä levyn syntymäpäivälahjaksi äidille, vaikka todellisuudessa syntymäpäivään oli vielä aikaa. Heti alkuvuodesta 1954 Elvis palasi Sun- studiolle äänittääkseen toisen omakustanteensa. Tällä kertaa hän lauloi nauhalle I`ll never stand in your way- nimisen kappaleen kääntöpuolellaan It Wouldn`t be the same without you. Merkillepantavaa on omakustanteiden kappalevalinnat. Kaikki kahden omakustannelevyn kappaleet olivat sen ajan hittiballadeja. Niissä ei ollut mitään viitteitä Presleyn musiikillisiin juuriin ja vaikutteisiin bluesiin tai gospeliin, musiikkityyleihin, joiden kanssa oli kasvannut ja joita hän lapsesta saakka oli kuunnellut. Omakustanteista kävi ilmi Elviksen viehtymys myös balladeihin. Tehtyään läpimurtonsa vuonna 1956 hän kertoi monesti haastatteluissaan nauttivansa nimenomaan balladien esittämisestä.

Elvis oleskeli vapaa-aikoina levy-yhtiön tiloissa, jonka omistaja Sam Phillips huomasi nuorukaisen kyvyt, mutta ei ollut vielä keksinyt niille käyttöä. Kuitenkin Sam oli pyytänyt paikallista kitaristia Scotty Moorea sekä basisti Bill Blackia, jotka olivat soittaneet ja äänittäneet Sun-studiolla silloisen bändinsä Starlite Wranglersien kanssa, soittelemaan Elviksen kanssa ja ottamaan samalla vähän selvää mikä tämä oli miehiään. Moore ja Black eivät olleet alkuun tästä kovin innoissaan, eikä Elvis tehnyt kumpaankaan heti mitään suurta vaikutusta. Myöhemmin Scotty Moore on muistellut tapahtumia. "Kun kuulin ensi kertaa hänen nimensä, muistan ajatelleeni: Mikä ihmeen tyyppi jonka nimikin on Elvis? Nimikin on kuin jostain tieteiselokuvasta. Ja, kun me sovittiin, että Elvis tulee ensi kertaa kotiini soittelemaan ja juttelemaan pelkäsin, että vaimoni juoksee häntä karkuun. Hänellä oli siihen aikaan aika villit vaatteet" naureskeli Scotty Moore vuosia myöhemmin. Elvis opiskeli isänsä neuvosta myös sähköasentajaksi, sillä Vernon oli sanonut, ettei kitaransoittajista ole mihinkään. Kerran Elvis alkoi levystudiolla tauolla soittaa vanhaa Arthur "big boy" Crudupin That's All Right (Mama) -bluesia omaan tyyliinsä. Sam Philips tunsi heti kappaleen, mutta ei omien sanojensa mukaan ollut tässä vaiheessa tietoinen, että Elvis tuntisi Crudupin kaltaisten blues-artistien musiikkia. Tämä voi olla yksi syy siihen, että hän ei heti keksinyt Elviksen kyvyille käyttöä aikaisemmin tämän äänittäessä omakustanteitaan. Tyyli sai myöhemmin nimen rock & roll. Päivän, 5. heinäkuuta 1954, sanotaan jääneen historiaan päivänä, jolloin rock & rollia kuultiin valkoihoisen suusta. Studion johtaja Sam Phillips oli joskus luvannut ansaita miljoona dollaria, jos löytyy valkoihoinen, joka laulaa kuin musta. Nyt hänellä oli sellainen.

That's All Right (Mama) -single sai b-puolelle kappaleen Blue Moon of Kentucky, ja single ilmestyi 19. heinäkuuta 1954. Sitä myytiin Memphisissä parisenkymmentätuhatta kappaletta, mikä oli paikallinen menestys. Levyä soitettiin radiossa, ja kappale herätti huomiota.

Elvis esiintyi tiiviisti ja teki samana vuonna vielä toisen singlen. Menestys antoi vielä odottaa itseään. Manageriksi ryhtynyt Tom Parker sai neuvotelluksi Elvikselle sopimuksen suuren RCA Victor -levy-yhtiön kanssa, joka osti Presleyn oikeudet marraskuussa 1955. Seuraava vuosi oli Presleyn läpimurtovuosi: hän teki ensimmäiset albumit (Elvis ja Elvis Presley), levytti Heartbreak Hotelin, josta tuli ensimmäinen levy maailmassa, jota myytiin yli miljoona kappaletta, sekä esiintyi televisiossa ja päätyi lopulta Hollywoodiin. Vuonna 1956 hän teki myös monia muita loistavasti menestyneitä hittejä, kuten Hound Dog, Don´t Be Cruel, Love Me Tender ja Love Me.

Parkerin ansiosta Elvis oli jo vuonna 1956 miljonääri. Hän pystyi ostamaan oman talon Audubon Driveltä ja äidilleen vaaleanpunaisen Cadillacin, jonka oli luvannut ostaa heti kun rikastuu.

1950-luku oli Yhdysvalloissa vielä rotuerottelun aikaa. Elvis Presley sai kielteistä julkisuutta rotuennakkoluuloisten keskuudessa siitä, että hän valkoisena lauloi tummaihoisten lauluja. Elvis itse vastusti rotuerottelua ja syrjintää ja loukkaantui paheksunnasta.

Armeija kutsuu

22-vuotias Elvis Presley vuonna 1957.

Joulukuussa 1957 Elvis sai kutsun saapua armeijapalvelukseen. Hän sai lykkäystä 60 päivää King Creole -elokuvansa kuvausten loppuunsaattamisen vuoksi, ja astui lopulta armeijan palvelukseen 24. maaliskuuta 1958. Taakseen hän jätti perheensä, tyttöystävänsä Natalie Woodin ja kuuluisat pulisonkinsa, joita ei armeijassa saanut pitää.

Lehdet kirjoittivat, että Presley tullaan unohtamaan hänen kahden vuoden mittaisen armeijakiinnityksensä aikana. Väite osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä manageri Parker piti Elviksen lippua korkealla julkaisemalla muun muassa elokuvia uudestaan, uusia kokoelmalevyjä sekä fanitavaroita. Elvis sai yllättävän siirron Saksan liittotasavaltaan, jossa hän tuli viettämään suurimman osan armeija-ajastaan tiedustelu-Jeepin kuljettajana*.

Presleytä kehuttiin hyväksi sotilaaksi, joka teki tunnollisesti työnsä. Hän ei saanut erityiskohtelua kuin asuntoratkaisussa, sillä hän asui fanien piirityksen vuoksi armeijan lähellä sijaitsevassa vuokratalossa.
Anekdootti: Esimiehenä ja kuljetettavana oli suomalaissyntyinen, Marttisen miehiin lukeutunut, Mannerheimin ristin ritari Olavi Alakulppi.

Äidin kuolema

Elvis koki 14. elokuuta 1958 elämänsä suurimman menetyksenlähde?, kun hänen äitinsä Gladys kuoli maksatulehdukseen 46-vuotiaana. Äidin kasvatuksessa kasvaneena poikana Elvis koki menetyksen erityisen raskaana. Ruumista säilytettiin lasikannen alla Gracelandissa odottamassa hautajaisia.

Seurustelun alku

Elvis tapasi 14-vuotiaan Priscilla Ann Beaulieun olleessaan armeijassa Saksassa. Priscilla oli muuttaessaan vuonna 1962 Gracelandiin yhä alaikäinen, joten pari sai toisensa virallisesti vasta vuonna 1967, jolloin Elvis vei Priscillan vihille manageri Parkerin kehotuksesta. Yhdeksän kuukautta hääyön jälkeen syntyi Elviksen tiettävästi ainoaksi jäänyt lapsi Lisa Marie Presley. Matkalla synnytykseen hermostunutta Elvistä täytyi muistuttaa, ettei hän ollut synnyttämässä vaan Priscilla. Tyttären synnyttyä Elvis tarjoili sairaalassa sikareita ohikulkijoille.
]
1960-luku

Suosio jatkuu armeijan jälkeen

Elvis vapautui armeijasta 5. maaliskuuta 1960. Hän esiintyi historiallista korvausta vastaan (125 000 dollaria kuudesta minuutista) Frank Sinatran isännöimässä Timex-televisio-ohjelmassa, joka oli vuoden katsotuin ohjelma. Elvis lauloi muutaman laulun yksin ja yhdessä Sinatran kanssa ja sai palsamia haavoille, joita oli syntynyt Sinatran haukuttua Elvistä ja rockmusiikkia Elviksen noustessa pinnalle. Myöhemmin Elvis ja Sinatra ystävystyivät ja Sinatra tarjosi Elvikselle mafian palveluksia suojaksi innokkailta ihailijoilta, mutta Elvis kieltäytyi.

Vuonna 1960 Elvis teki ensimmäisen elokuvansa sitten King Creolen, joka oli saanut kriitikoilta kehut. G.I. Blues oli kuitenkin niin heikko teos - ja taso pysyi myöhemmissä Presley-elokuvissa samanlaisena - että Elvis kyllästyi elokuvan tekemiseen. Naispääosaa esitti Sinatran kihlattu Juliet Prowse. Myöhemmin Elvis teki vielä Sinatran tyttären Nancy Sinatran kanssa elokuvan Speedway – vauhtihullut (1968).

Elokuva oli taloudellinen menestys ja kohosi ensi-iltaviikonloppuna Varietyn listalla kakkoseksi. Vuositilastoissa elokuva sai 14. sijan. Elokuvan ohjasi Norman Taurog, joka ohjasi kahdeksassa vuodessa yhdeksän Presleyn elokuvaa.

Tauko levyjen teossa

Elokuvasopimukset estivät Elviksen levynteon vuoteen 1969. Hän teki vain muutamia oikeaa musiikkia sisältäviä levyjä elokuvien soundtrackien ohella. Elokuvavuosina Eversti Parker suhtautui penseästi suojattinsa oikean studioalbumin äänittämiseen, koska studioalbumi söi hänen mielestään aina soundtrack-levyn suosiota ja näin oikeiden studioalbumeiden teko 60-luvun alusta puoliväliin loppui lähes kokonaan. Vielä vuonna 1963 kyllä äänitettiin puhdas studioalbumi, mutta edellä mainituista syistä Parker pisti projektin jäihin ja äänitetyt kappaleet sijoitettiin elokuvien soundtrack-levyille bonusraidoiksi. Tämä "kadonnut levy" julkaistiin vuonna 1990 nimellä Lost album. Seuraavaa oikean studioalbumin tekoa saatiin odottaa aina vuoteen 1966, jolloin keväällä Elvis äänitti Nashvillessä itselleen rakkainta musiikkia gospelia kokonaisen albumin. Edellisestä Elviksen gospelalbumista oli kulunut jo kuusi vuotta (His hand in mine 1960) Uudesta How great thou art -nimisestä albumista Elvis sai myös musiikkialan Oscarin eli Grammy-palkinnon. Grammyja Elvis sai elinaikanaan kolme ja hän sai ne kaikki itselleen rakkaimasta musiikista gospelmusiikista. Menestykset vähenivät 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun elokuvamusiikki ei saanut riittävästi ostajia. Britanniassa menestys oli parempi kuin Yhdysvalloissa.

Vuonna 1961 Elvis sai plakaatin 75 miljoonasta myydystä levystä. Samana vuonna hän esiintyi julkisesti viimeisen kerran ennen paluutaan julkisuuteen vuonna 1968.

Elokuvaura

Elvis näytteli urallaan 33 elokuvassa vuosina 1956–1969. Lisäksi hän teki kaksi dokumenttielokuvaa ja kolme televisio-ohjelmaa.

Elviksen näyttelijänura alkoi elokuvan Love Me Tender myötä vuonna 1956. Normaalisti uusi suuri nimi sai elokuvasta korkeintaan 10 000 dollarin palkkion, mutta Elvis sai ensimmäisestään 125 000 dollaria.

Elvis teki 1950-luvulla neljä elokuvaa, jotka kaikki olivat draamaelokuvia. Love Me Tender on sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva rakkaustarina. Loving You oli Elviksen ensimmäinen värielokuva ja se kertoo Deke Riversistä, jonka keplotteleva naispuolinen manageri ottaa esiintyjäryhmäänsä mukaan ja yrittää pitää hänet mukana keinolla millä hyvänsä. Jailhouse Rock on draamaelokuva vankilasta vapautuvasta nuorukaisesta joka kehittää uuden musiikkityylin. King Creole, Presleyn elokuvista ehkä kiitetyin, on tarina Danny Fisheristä, joka ajautuu rikoksiin etsiessään paikkaansa elämässä.

Neljää ensimmäistä elokuvaa pidetään yleisesti hänen parhaimpinaan. 1960-luvulla hän teki 27 elokuvaa, joista vakavia olivat Flaming Star, Wild in the Country, Charro! ja Change of Habit. Elvis ei tehnyt mielellään kepeitä musikaalielokuvia, eikä hän ylipäätään olisi halunnut laulaa elokuvissaan, mutta tuottajat ja manageri Parker vaativat sitä katsojien halutessa nähdä myös Elviksen laulavan elokuvissaan.

Elvis: That's the Way It Is valmistui vuonna 1970, ja siinä seurattiin dokumentin tavoin Elviksen valmistautumista Las Vegasin sesonkiin. Elokuvan ohjasi Oscar-palkittu Denis Sanders. Oscar-palkittuja olivat myös Pierre Adidge ja Robert Abel, jotka ohjasivat niin ikään MGM:lle tehdyn Elvis on Tour -dokumenttielokuvan, joka sai Golden Globe -palkinnon. Tätä pidetään dokumenttinäkökulmasta näistä kahdesta parempana, mutta ensimmäisessä dokumentissa musiikki on kuitenkin yleisesti ottaen parempaa.

Paluu ja televisio-ohjelma

Vuonna 1968 Elviksen suosio oli alamaissa. Eikä tuolloin millään lailla ollut muodikasta olla Elvis-fani. Elokuvasopimukset olivat päättymässä, eikä Elvis ollut enää kiinnostunut jatkamaan halpatuotannoissa. Elviksen uran lopun alun edessä ratkaisuksi tuli NBC-televisiokanavalle tehtävä televisio-ohjelma, jonka oli manageri Parkerin suunnitelmien mukaan tarkoitus sisältää perinteisiä joululauluja esittäjänä valkoiseen smokkiin pukeutunut Elvis. Sopimuksen kylkiäisenä tehtiin myös vuonna 1969 valmistunut Change of Habit -elokuva.

Joululauluohjelma oli ohjaaja Steve Binderin ja Elviksen painajainen. He halusivat tehdä kunnon rockshown, joka nostaisi Elviksen taas kirkkaimmaksi tähdeksi. Comebackin tarpeellisuuden osoittamiseksi Elvikselle televisioshown ohjaaja Binder vei Elviksen keskellä kirkasta päivää seisoskelemaan Burbank- studioiden ulkopuolella sijaitsevalle Sunset Boulevardille suurimman ihmisvilinän aikaan. Ajat olivat muuttuneet ja sen huomasi konkreettisesti nyt myös Elvis. Hän sai seisoskella keskellä päivää vilkkaalla kadulla Kaliforniassa, eikä monikaan ohikulkijoista kiinnittänyt huomiota häneen tai pyydystänyt enää intensiivisesti hänen nimikirjoitustaan. Elviksen reaktio oli kaksijakoinen. Hän oli hämmentynyt ja aidosti ihmeissään että häntä ei enää tunnistettu samalla tavalla, kuten aiemmin. Toisaalta koko tilanne myös huvitti häntä, mutta Binder onnistui siinä mitä yrittikin. Hän sai tämän "kokeen" avulla osoitettua Elvikselle comebackin tärkeyden ja sen, että se on syytä tehdä tyylillä ja itsensä likoon laittaen, mikäli Elvis mielisi jatkaa uraansa ja palata huipulle. Muuten hän saisi seisoskella kadulla rauhassa jatkossakin. Elviksellä itselläänkin oli suuri halu todistaa suurelle yleisölle ja ennen kaikkea itselleen mihin hän todella pystyi ja ohjaaja Binder halusi kaivaa Elviksestä kaiken parhaan ja alkuvoimaisen magian jälleen esiin mikä oli ollut hänen suuren suosionsa salaisuus uran alkuaikoina. Binder halusi herättää vanhan Elviksen henkiin, sen aidon ja oikean rockin kapinallisen. Show nauhoitettiin lopulta Binderin ehdotuksen mukaisesti Parkerin myönnyttyä ideaan, ja itsensä huippukuntoon saanut, ruskettunut ja mustaan nahkapukuun pukeutunut Elvis villitsi koko ympärillään olleen yleisön ja lopulta koko maailman, jälleen. Show oli katsotuin vuoden 1968 tv-ohjelma Yhdysvalloissa. Elvis oli palannut huipulle. Hän oli taas miljoonien palvonnan kohde, eikä hänen uskollisimpien faniensakaan enää tarvinnut häpeillen tunnustaa ihailun kohdettaan. Presidentti Nixoniakin hän pääsi tapaamaan Valkoiseen taloon ainoastaan ilmoittamalla portilla nimensä paria vuotta myöhemmin 1970.

Vuosina 1968 ja 1969 Elviksen levytykset olivat tyyliltään aiempaa lähempänä soul-musiikkia, sillä letkeä rantapoikamusiikki oli jo poissa muodista, eikä sitä esittämällä voinut enää saada uskottavuutta. Ihmiset ostivat taas Elviksen levyjä, ja tunnetuin single tältä kaudelta on Suspicious Minds, joka oli Elviksen viimeinen singlemenestys Yhdysvalloissa hänen elinaikanaan.

1970-luku

Elvis tapaa Richard Nixonin.

Manageri Parker teki monivuotisen sopimuksen Las Vegasin International-hotellin (myöhempi Hilton) kanssa ja Elvis esiintyi siellä neljän viikon ajan kahdesti päivässä. Samalla Elvis jatkoi ahkerasti konsertointia ja teki satamäärin levytyksiä. Näiden 1970-luvun ensimmäisten vuosien sanotaan antaneen yleisölle parasta Elvistä: laulaminen sujui mainiosti vuosien mittaan kypsyneen äänen myötä, ja esiintymisessä oli voimaa. Ajan levytyksiin kuuluivat esimerkiksi "The Wonder Of You", "It's Only Love", "Burning Love", "I Got The Feelin' In My Body" ja "The First Time I Ever Saw Your Face".

Elviksen arvostus, suosio ja kuuluisuus nousivat huippuunsa juuri 1970-luvulla. Häntä arvostettiin kaikissa piireissä, eikä hänen rockmusiikkiaan enää paheksuttu. Suurin syy oli se, että Elvis levytti kaikenlaista musiikkia, aina gospelista bluesiin ja rockiin.

Televisio-ohjelmasta Elvis: Aloha from Hawaii tuli ensimmäinen viihdeohjelma, joka välitettiin ympäri maailman satelliitin välityksellä. Elvis oli asiasta innoissaan. Konsertin toteuttaminen maksoi 2,5 miljoonaa dollaria, joka oli televisiolle tehdyn ohjelman ennätys. Ohjelma keräsi 1,5 miljardia katsojaa ja oli maailman katsotuin tv-ohjelma aina 2000-luvulle asti. Nykyisin se on yhä katsotuin viihdeohjelma. Sen tuotto meni Kui Leen syöpäsäätiölle.

Alamäki

Avioliitto Priscilla Presleyn kanssa päättyi eroon alkuvuodesta 1973. Eron aiheuttama suru ja stressi näkyivät Elviksen kasvoilta Elvis: Aloha from Hawaii -televisio-ohjelmassakin. Ystävä kertoi nähneensä Elviksen silmistä, ettei tämä ollut enää onnellinen. Lääkkeidenkäyttö ja epäterveelliset elämäntavat alkoivat vaikuttaa elimistöön. Elvis sai raivonpurkauksia ja oli ajoittain lääkkeiden vaikutuksesta hereilläkin lähes koomankaltaisessa tilassa.

Maksa- ja sydänvaivoja ilmaantui, ja myöhemmin ruumiinavauksessa vuonna 1977 todettiin laajentunut maksa ja sydän. Hänellä oli myös veritulppia jaloissa, viherkaihi silmissä ja paino-ongelmia. Pahinta oli kuitenkin jatkuva unettomuus, jota lääkittiin vahvoilla unilääkkeillä. Unilääkkeet olivat riesa, sillä kun Elvis vihdoin heräsi päivällä yöuniltaan, hän tarvitsi lääkkeitä pysyäkseen hereillä.

Elvis piti kaikkiaan yli 1 300 loppuunmyytyä suurkonserttia ympäri Yhdysvaltoja suurimmilla areenoilla.

Viimeinen televisio-ohjelma

Elvis suostui manageri Parkerin painostamana ja heikon rahallisen tilanteen takia vuonna 1977 CBS:n ehdotukseen hänen konserttiensa kuvaamiseksi ja niiden kokoamiseksi talvella esitettäväksi televisio-ohjelmaksi. Ohjelmasta oli ollut puhetta jo vuonna 1975, mutta Elvis ei ollut halukas esiintymään kameroiden edessä. Nyt hän oli elämänsä huonoimmassa kunnossa sekä ylipainoinen. Maksan kanssa oli ongelmia ja unihäiriöt vakavia. Elviksen kasvot ja vatsa olivat huolestuttavasti turvonneet. Lisäksi hänellä oli tulehtunut ja kiertynyt paksusuoli, joka aiheutti vakavaa kipua ja turvotusta vatsaan.

Rapid Cityn, Omahan ja Indianapolisin konsertit kuvattiin, ja hän teki parhaansa. Kun Elvis oli nähnyt filmimateriaalia konserteista, hän oli todennut: "En ehkä näytä nyt hyvältä, mutta arkussa näytän". Ohjelma oli jälleen vuoden katsotuin TV-ohjelma, mutta se ei ehtinyt valmistua tähden elinaikana.

Elviksen kuolema

Elviksen silloinen naisystävä Ginger Alden löysi Elviksen elottomana kylpyhuoneesta noin klo 14.00 16. elokuuta 1977. Elviksen kiertuemanageri Joe Esposito aloitti jo sinertävän ruumiin elvytyksen, joka jatkui myös ambulanssissa Elviksen lääkärin George C. Nichopouloksen johdolla. Elvis kuljetettiin Babtist Memorial Hospital -sairaalaan, jossa näennäisen turhan elvytyksen kerrotaan jatkuneen edelleen. Sairaalan ylilääkäri Eric Muirhead julisti Elviksen lopulta kuolleeksi klo 15:30. Kuolinsyyksi kerrottiin sydämen rytmihäiriö. Ruumiinavaus suoritettiin välittömästi tämän jälkeen sairaalan tiloissa Memphisin poliisin tutkinnanjohtajan ja patologin Jerry Franciscon, ylilääkäri Muirheadin ja Nichopouloksen johdolla.

Yleisen tiedon mukaan Elvis oli ennen sairauskohtaustaan lukenut The Face of Jesus -kirjaa, jonka hän oli ystävältään saanut. Memphisin poliisin tiedot kirjan sisällöstä ja sen löytymisestä ovat ristiriitaiset.

Elviksen kuolema oli suru-uutinen ympäri maailman. Televisiokanavat ja lehdet ympäri maailman kertoivat asiasta useina päivinä, ja radioissa soitettiin hänen levyjään. Pelkästään 17. elokuuta 1977 hänen levyjään myytiin maailmalla yli 20 miljoonaa kappaletta, ja seuraavan vuoden aikana yli 200 miljoonaa. Ennätystä tuskin koskaan tullaan rikkomaan. Gracelandin edustalle kerääntyi arvioiden mukaan vähintään 80 000, korkeintaan 180 000 ihailijaa. Valtavassa ihmisjoukossa kolme menehtyi auton syöksyttyä väkijoukkoon. Yhtä lailla tarinoita kuultiin henkilöistä, jotka tekivät itsemurhan kuultuaan heidän "Kuninkaansa" poismenosta.

Hautajaiset pidettiin 18. elokuuta. Elvikselle oli tehty ruumiinavaus, ja hänet oli palsamoitu. Hautajaisiin ei kutsuttu nykypäivän tapaan paljoakaan julkisuudenhenkilöitä, vaan ainoastaan jotkut lähimmät ystävät ja sukulaiset. Ihailijoita hautajaissaattueeseeen kertyi jopa yli 100 000. Elvis haudattiin yleiselle hautausmaalle, mikä osoittautui virheeksi, sillä lyhyen ajan kuluttua hautauksesta kolme henkilöä yrittivät avata graniittihaudan todistaakseen omien sanojensa mukaan Elviksen kuoleman olleen huijausta. Heistä vain yksi saatiin kiinni. Perikunta päätti tapauksen jälkeen siirtää haudan Gracelandin takapihalla sijaitsevaan Meditation Gardeniin, jonne siirrettiin myöhemmin myös Elviksen äidin arkku. Sinne haudattiin myös vuonna 1979 kuollut Elviksen isä Vernon Presley ja vuonna 1981 kuollut Elviksen isoäiti Minnie Mae. Myös Elviksen kuolleena syntyneelle veljelle pystytettiin oma muistomerkki. Haudalla käy vuosittain yli 600 000 ihmistä kunnioittamassa edesmenneen legendan muistoa. Myös vuosittainen kynttiläkulkue kerää kymmeniätuhansia osanottajia hänen kuolinpäivänään. 16. elokuuta 2007 tuli kuluneeksi 30 vuotta Elviksen kuolemasta.



Hyväntekeväisyyttä

Pian Elviksen kuoltua hyväntekeväisyysjärjestöt huomasivat lahjoitussummien pienentyneen, kun yksi eniten lahjoittaneista yksityishenkilöistä oli kuollut. Joulua rakastanut Elvis valitsi joulun alla 50 hyväntekeväisyyskohdetta, joille lahjoitti merkittäviä summia, jopa 50 000 dollaria. Lisa Marie Presley on jatkanut myöhemmin aktiivisesti hyväntekeväisyyden tukemista isänsä jalanjäljissä.

Kuolemansa jälkeen eniten ansaitseva

Elvis Presley ansaitsi elinaikanaan yli 4,5 miljardia dollaria ja oli 1960-luvulla eniten veroja maksanut amerikkalainen. 1970-luvulla hän myi manageri Parkerin ehdotuksesta ja suvun tilapäisen rahapulan vuoksi (syynä manageri Parkerin uhkapeli ja Presleyn suuret hankinnat, muun muassa useat lentokoneet ja kiinteistöt) oikeudet musiikkijulkaisuihinsa, jotka ovat tähän päivään mennessä tuottaneet miljardeja, mutta niistä ei maksettu Presleylle enää sopimuksen jälkeen. Silti Presley on ollut lähes aina kuolemansa jälkeen yksi parhaiten ansaitsevista vainajista.

Vuonna 2005 hän ansaitsi 45 miljoonaa dollaria ja oli parhaiten ansaitseva vainaja. 45 miljoonaa dollaria on vain perikunnalle tuleva summa. Myös hänen yrityksensä ansaitsevat satoja miljoonia. Lokakuussa Vuonna 2006 vuonna 1994 kuollut Kurt Cobain kuitenkin voitti hänet ansaitsemalla 50 miljoonaa dollaria. Vuonna 2007 Elvis otti jälleen ykköspaikan parhaiten ansaitsevista vainajista, John Lennon oli toisena.

Tilastoja Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.
Lähteettömät tiedot saa myös kyseenalaistaa tai poistaa.

Noin 731 levytettyä laulua
Noin 1178 levytystä.
Yli 200 platina- ja kultalevyä.
Elviksen menestynein single oli "Hound Dog / Don`t Be Cruel" vuodelta 1956. Se oli listaykkösenä 11 viikkoa.
Singleä "It's Now Or Never" on myyty 22 miljoonaa.
Elviksen kuolemaa seuranneen päivän aikana myytiin yli 20 miljoonaa hänen levyään.
Elokuun 1977 ja 1978 välisenä aikana myytiin yli 200 miljoonaa Elviksen levyä.
Elvis sai kolme Grammy-palkintoa, jotka kaikki hengellisestä musiikista: How Great Thou Art (LP) vuonna 1967, He Touched Me (LP) vuonna 1972 ja How Great Thou Artin live-versio vuodelta 1974.
Yli 1,3 miljardia myytyä levyä jo vuonna 1983. Nyt luku lienee jo ylittänyt 2 miljardin rajan.
Elvis: Aloha from Hawaii -satelliittikonsertti on yhä maailman katsotuin yhden esiintyjän televisiolähetys. Se keräsi 1,5 miljardia katsojaa.
G.I. Blues -albumi vietti 111 viikkoa Billboard-listalla.
Blue Hawaii -albumi vietti 113 viikkoa Billboard-listalla.
Yli 1 200 Elvis-kirjaa oli julkaistu vuoteen 2002 mennessä.
Noin 600 yhä aktiivisesti toimivaa Elvis-fanclubia, mikä on maailmanennätys.
Suomen Elvis-fanclubi valittiin maailman parhaaksi vuonna 1991 arvostetun lehden toimesta.
Vuonna 1993 julkaistua Elvis-postimerkkiä on myyty 500 miljoonaa kappaletta, ja se on maailman myydyin postimerkki.
Elvis oli 2005 Forbes-lehden eniten ansaitsevien kuolleitten listan ykkössijalla viidettä kertaa peräkkäin. Hän ansaitsi edellisenä vuonna 45 miljoonaa dollaria henkilökohtaista tuloa.
Yli 1 500 Elvis-levyä julkaistu CD/LP/EP/7"-muodossa.

Diskografia

Albumit
1956
Elvis Presley
Elvis
1957
Loving You
Elvis' Christmas Album
1958
Elvis' Golden Records, Vol 1
King Creole
1959
For Lp Fans Only
A Date With Elvis
50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)
1960
Elvis Is Back
G.I. Blues
His Hand In Mine
1961
Something For Everybody
Blue Hawaii
1962
Pot Luck
Girls! Girls! Girls!
1963
It Happened At The World's Fair
Elvis' Golden Records, Vol 3
Fun In Acapulco
1964
Kissin' Cousins
1965
Girl Happy
Elvis for Everyone
Harum Scarum
1966
Frankie and Johnny
Paradise, Hawaiian Style
Spinout
1967
How Great Thou Art
Double Trouble
Clambake
1968
Elvis' Golden Records, Vol 4
Speedway
Elvis NBC-Tv Special
1969
From Elvis in Memphis
Elvis in Person (From Vegas To Memphis)
Back in Memphis
1970
On Stage
That's the Way it is
1971
Elvis Country
Love Letters from Elvis
Elvis Sings The Wonderful World Of Christmas
1972
Elvis Now
He Touched Me
Elvis As Recorded At Madison Square Garden
1973
Aloha from Hawaii Via Satellite
Elvis (Fool)
Raised on Rock
1974
Good Times
Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis
1975
Promised Land
Elvis Today
1976
From Elvis Presley Boulevard In Memphis
1977
Moody Blue


Singlet
1954
That's All Right Mama / Blue Moon Of Kentucky
Good Rockin' Tonight / I Don't Care If The Sun Don't Shine
1955
Milk Cow Blues Boogie / Your A Heartbreaker
I'm Left, You're Right, She's Gone / Baby Lets Play House
Mystery Train / Forget To Remember To Forget
1956
Heartbreak Hotel / I Was The One
Blue Suede Shoes / Tutti Frutti
I Want You I Need You I Love You / My Baby Left Me
Hound Dog / Don't Be Cruel
I'm Counting On You / I Got A Woman
I’ll Never Let You Go / I’m Gonna Sit Right Down And Cry
Trying To Get To You / I Love You Because
Blue Moon / Just Because
Money Honey / One Sided Love Affair
Shake Rattle And Roll / Lawdy Miss Clawdy
Love Me Tender / Any Way You Want Me
1957
Too Much / Playing For Keeps
All Shook Up / That’s When Your Heartbreak Begins
Teddy Bear / Loving You
Jailhouse Rock / Treat Me Nice
Don’t / I Beg Of You
1958
Where My Ring Around You Neck / Dontcha Think Its Time?
Hard Headed Woman / Don’t Ask Me Why
King Creole / Trouble / Young Dreams / Crawfish / Dixieland Rock
One Night / I Got Stung
1959
A Fool Such As I / I Need Your Love Tonight
A Big Hunk O Love / My Wish Came True
1960
Stuck On You / Fame And Fortune
I'ts Now Or Never / Mess Of Blues Are You Lonesome Tonight / I Gotta Know
1961
Surrender / Lonely Man
I Feel So Bad / Wild In The Country
Little Sister / His Latest Flame
Can’t Help Falling In Love / Rock-A-Hula Baby
1962
Good Luck Charm / Anything That’s Part Of You
She’s Not You / Just Tell Her Jim Said Hello
Return To Sender / Where Do You Come From?
1963
One Broken Heart For Sale / They Remind Me Too Much Of You
You’re The Devil In Disguise / Please Don’t Drag That String Around
Bossa Nova Baby / Witchcraft
Kiss Me Quick / Suspicion
1964
Kissin’ Cousins / It Hurts Me
Viva Las Vegas / What’d I Say
Such A Night / Never Ending
Ain’t That Loving You Baby? / Ask Me
Blue Christmas / Wooden Heart
1965
Do That Clam / You’ll Be Gone
Crying In The Chapel / I Believe In The Man In The Sky
(Such An) Easy Question / It Feels Right
I’m Yours / Long Lonely Highway
Puppet On A String / Wooden Heart
Blue Christmas / Santa Claus Is Back In Town
1966
Tell Me Why / Blue River
Joshua Fit The Battle / Known Only To Him
Milky White Way / Swing Down Sweet Chariot
Frankie And Johnny / Please Don’t Stop Lovin’ Me
Love Letters / Come What May
Spinout / All That I Am
If Every Day Was Like Christmas / How Would You Like To Be?
1967
Indescribably Blue / Fools Fall In Love
Long Legged Woman / That’s Someone You’ll Never Forget
There’s Always Me / Judy
Big Boss Man / You Don’t Know
1968
Guitar Man / High Heel Sneakers
U.S Male / Stay Away Joe
You’ll Never Walk Alone / We Call On Him
Let Yourself Go / Your Time Hasn’t Come Yet Baby
A Little Less Conversation / Almost In Love
If I Can Dream / Edge Of Reality
1969
Memories / Charro
How Thou Art / His Hand In Mine
In The Ghetto / Any Day Now
Clean Up Your Own Back Yard / The Fair Is Moving On
Suspicious Minds / You’ll Think Of Me
Don’t Cry Daddy / Rubberneckin’
1970
Kentucky Rain / My Little Friend
The Wonder Of You / Mama Liked The Roses
I’ve Lost You / The Next Step Is Love
You Don’t Have To Love Me / Patch It Up I Really Don’t Want To Know / There Goes My Everything
1971
Rags To Riches / Where Did They Go Lord
Live / Only Believe
I’m Leavin’ / Heart Of Rome
It's Only Love / The Sound Of Your Cry
Merry Christmas Baby / O Come All Ye Faithful
1972
Until Its Time For You To Go / We Can Make The Morning
Bosom Of Abraham / He Touched Me
An American Trilogy / The First Time I Ever Saw Your Face
Burning Love / It’s A Matter Of Time
Separate Ways / Always On My Mind
1973
Steamroller Blues / Fools
Raised On Rock / Fool
1974
I’ve Got A Thing About You Baby / Take Good Care Of Her
If You Talk In Your Sleep / Help Me
Promised Land / Its Midnight
My Boy / Thinking About You
1975
T-R-O-U-B-L-E / Mr Songman
Bringing It Back / Pieces Of My Life
1976
Hurt / For The Heart
Moody Blue / She Thinks I Still Care
1977
Way Down / Pledging My Love

EP:t
1956
Elvis Presley
Elvis Presley (tupla-EP)
Heartbreak Hotel
Elvis Presley
The Real Elvis
Anyway You Want Me
Elvis vol. 1
Love Me Tender
Elvis vol. 2
1957
Strictly Elvis
Peace in the Valley
Just for You
Loving You vol. 1
Loving You vol. 2
Jailhouse Rock
Elvis Sings Christmas Songs
1958–1959
King Creole vol. 1
King Creole vol. 2
Elvis Sails (lehdistötilaisuus 22.9.1958)
Christmas With Elvis
A Touch Of Gold vol. 1 (1959)
A Touch Of Gold vol. 2 (1959)
1960
A Touch Of Gold
1961
Elvis by request
1962
Follow That Dream
Kid Galahad
1964
Viva Las Vegas

1965
Tickle Me
1966
Frankie And Johnny
Paradise Hawaiin Style
Spinout
1967
Easy Come Easy Go

[muokkaa]
Kokoelmat
Elvis Forever (1974)
Inspirations (1980)
The Essential Elvis Presley (2007)

[muokkaa]
Elokuvat

1956

Love Me Tender - Rakasta minua hellästi

1957

Loving You - Kiihkeitä rytmejä
Jailhouse Rock - Rock'n Roll suosikki

1958

King Creole - Kitara kainalossa

1960

G.I. Blues - Cafe Europa
Puoliverinen (Flaming Star)

1961

Wild in the Country - Kapinallisen laulu
Blue Hawaii - Sininen Havaiji

1962

Follow That Dream - Elä elämäsi laulaen
Kid Galahad - Nyrkkeilysankari Kid Galahad
Girls! Girls! Girls! - Tyttöjä! Tyttöjä! Tyttöjä!

1963

It Happened At The World's Fair - Sydän tarjolla
Fun In Acapulco - Rytmiä ja riemua Acapulcossa

1964

Kissin' Cousins - Suukkottelevat serkukset
Viva Las Vegas
Roustabout - Huoleton kulkuri

1965

Girl Happy - Tyttöjen Elvis
Tickle Me - Kutita minua
Harum Scarum - Elvis ja 1001 yötä

1966

Frankie And Johnny - Frankie ja Johnny
Paradise Hawaiian Style - Hula-Hula paratiisi
Spinout - Loma Kaliforniassa

1967

Double Trouble - Ansa Elvikselle
Easy Come Easy Go - Kalifornian paratiisi
Clambake - Vauhtia ja vedenneitoja

1968

Stay Away, Joe - Painu pois, Joe
Speedway - Vauhtihullut
Live A Little, Love A Little - Tytöstä tyttöön

1969

Charro!
The Trouble With Girls - Tytöistä on pelkkää harmia
Change Of Habit

1970


Elvis - That's the Way It Is

1972

Elvis On Tour - Elvis kiertueella

Televisio-ohjelmat
'68 Comeback Special eli ELVIS, 1968
Elvis: Aloha from Hawaii, 1973
Elvis in Concert, 1977

Elviksen esiintymispalkkiot elokuvista
Elvis: Aloha from Hawaii (1973) (TV) 450 000 $
Elvis: That's the Way It Is (1970) $500 000 + 60 % voitosta
Paradise, Hawaiian Style (1966) $225 000 + 50 % voitosta
Tickle Me (1965) 750 000 $
Girl Happy (1965) 500 000 $ + 50 % voitosta
Viva Las Vegas (1964) 500 000 $ + 50 % voitosta
Fun in Acapulco (1963) 500 000 $ + 50 % voitosta
It Happened at the World's Fair (1963) 500 000 $ + 50 % voitosta
Follow That Dream (1962) 500 000 $ + 50 % voitosta
Blue Hawaii (1961) 175 000 $
G.I. Blues (1960) 175 000 $ + osuus voitosta
Frank Sinatra's Welcome Home Party for Elvis Presley (1960) (TV) 125 000 $
Jailhouse Rock (1957) 250 000 $
Loving You (1957) 150 000 $
Love Me Tender (1956) 100 000 $




Sekshibitionisti: Elvis Presley

Sininen Hawaiji
Elvis Presley oli 1950-luvun uuden audiovisuaalisen kulttuurin tuote, joka liikkui sulavasti mediasta toiseen: konserttilavoilta levytysstudioiden ja radion kautta televisioon ja lopulta elokuvaan. Kymmenien studiolevyjen, konserttien ja radioesiintymisten ohella Presley ehti näytellä 33 elokuvassa, mikä tekee hänestä yhden 50- ja 60-lukujen tuotteliammista elokuvatähdistä. Ei ihme, että Elvis Presleystä muotoutui nopeasti yksi aikakautensa merkittävimmistä ja näkyvimmistä mediatähdistä, joka ulotti vaikutuksensa vuosikymmenten kuluessa koko amerikkalaiseen kulttuuriin. Tästä esimerkkinä SEA:n sarjassa esitettävät elokuvat Mystery Train (1989) ja Kuherruskuukausi Vegasissa (Honeymoon in Vegas, 1992) [alla].

Elvis Presleyssä kohtasivat monet 1950-luvun seksuaalisuutta, sukupuolta ja rotua koskevista ahdistuksista. Hänen tuolloin törkeän seksuaalisena pidetty esiintymistyylinsä sekä tuotti hänelle kutsunimen "Pelvis" että sai monet julkisuuden moraalin vartijoista tuomitsemaan hänet. Esimerkiksi New York Timesin televisiokriitikko vertasi Presleyä burlesque-kuningattariin ja Time kutsui häntä "sekshibitionistiksi". Jälkiä tällaisesta Presleyn feminiinistämisestä voi halutessaan lukea myös hänen ensimmäisestä elokuvastaan, Love Me Tender (1956), joka on mielenkiintoinen klassisen westernin ja sitä pilkkovien teinimusikaalijaksojen sekoitus. Elokuva feminiinistää Presleyn esittämän Clintin vertaamalla häntä epäsuotuisasti tarinan keskiössä olevaan maskuliinisuuden ikoniin Vanceen (Richard Egan).
Julkisuuden tuomiosta paistoi usein läpi eräänlainen epäuskon, inhon ja halun sekoitus, joka liittyi siihen, että Presley liikkui maskuliinisuuden ja feminiinisyyden sekä valkoisuuden ja mustuuden välisessä rajatilassa.Yhdysvaltojen tuolloin vielä käytännössä hyvin segregoitunutta yhteiskuntaa luonnehti halu erottaa rodut omiin erillisiin kategorioihinsa. Pyrkimys kattoi koko yhteiskunnan sen lakijärjestelmästä ja koulutuksesta segregoituihin asuma-alueisiin ja se heijastui myös siinä, miten yhteiskunta ymmärsi valkoisuutta. Rotunsa puhtaudesta huolestuneiden valkoisten näkökulmasta Presley ja hänen musiikkinsa edustivat lähes samaa integraation uhkaa kuin kansalaisoikeusliike. Koska "viidakkomusiikiksi" haukuttu rock'n'roll samastettiin afroamerikkalaisuuteen, segregationistit päättelivät Presleyn viettelevän musiikin ja seksuaalisen liikehdinnän altistavan nuorison, erityisesti naiset, mustan kulttuurin (turmelevalle) vaikutukselle.
Kytkös afroamerikkalaiseen kulttuuriin teki toisaalta Presleystä entistä kiehtovamman korostamalla hänen maskuliinisuuttaan. Yhdysvalloissa nousi 1950-luvulla pintaan ahdistus, että uralleen ja perheelleen omistautuneet miehet olivat liian sopeutuneita ja epämaskuliinisia. Tästä esimerkkinä voi ajatella yhtä hyvin Nuorta kapinallista kuin vaikkapa Presleyn komeilla musiikkinumeroilla jaksotettua elokuvaa Jailhouse Rock (1957) [vasemmalla]. Ratkaisua tälle ahdistukselle etsittiin eri suunnista, myös afroamerikkalaisesta kulttuurista. Musta kulttuuri (erityisesti jazz) edusti monille - tyyppiesimerkkinä Norman Mailer - viettelevää vaihtoehtoa, kaikkea sopeutuneisuuden ja tylsyyden vastakohtaa kuten marginaalisuutta, kapinallisuutta, vaaraa, ruumiillisuutta, primitiivisyyttä, seksuaalisuutta ja aggressiivista maskuliinisuutta. Presleyn tähtikuva hyödynsi tätä kulttuurista stereotypiaa ja sitoi sen nuorisokulttuuriin ja sen kapinallisuuden merkkeihin. Tämä selittää osaltaan Presleyn ristiriitaisuutta: yhtäältä ylimaskuliinisena ja seksuaalisena hän kiehtoi valkoista kulttuuria, toisaalta naittaessaan valkoisuuden ja mustuuden hän uhkasi valkoisen psyyken perustalta löytyvää eroa mustuudesta.
Näiden eri vaikutteiden jäljet näkyvät hyvin esimerkiksi Presleyn elokuvissa Jailhouse Rock, King Creole (1958), ja Puoliverinen (Flaming Star, 1957). Nämä kaikki kierrättävät Presleyn elämänkerrasta tuttuja aineksia sekä sijoittavat tähden kuumapäisen ja yhteiskunnan rajoilla liikkuvan kapinallisen rooliin. New Orleansissa tapahtuva King Creole ja western Puoliverinen myös korostavat varsin eksplisiittisesti Presleyn yhteyttä ei-valkoiseen kulttuuriin. Edellisessä tämä tapahtuu musiikin välityksellä, jälkimmäisessä taas hän esittää puoliveristä, kaikkien hylkimää nuorta kapinallista. Näihin verrattuna Presleyn myöhemmät elokuvat, joista SEA esittää esimerkkinä kiitetyn Sinisen Hawaijin (Blue Hawaii, 1961) ja campin Viva Las Vegasin (Love in Las Vegas, 1964), olivat selvästi lauhkeampia ja "aikuisemmalle" yleisölle suunnattuja.

Lähettänyt Lewis klo 16:42 |