Citizen Lewis

Reino Helismaa oli tuotteliaimpia suomalainen iskelmämusiikin sanoittajiamme. Helismaa on kirjoittanut sanat noin 5000 iskelmään, tehnyt kahdeksan näytelmää, 32 elokuvakäsikirjoitusta, kymmenen revyytä ja 104 radiohupailua.

Alkuperäiseltä ammatiltaan Helismaa oli konelatoja. Sodan jälkeen Helismaa oli tullut tunnetuksi esittämällä J. Alfred Tannerin kupletteja. Helismaan ensimmäinen oma levytys oli Tapio Rautavaaran kanssa levytetty Yhteinen Susannamme vuodelta 1947.

Toivo Kärki mieltyi sodan aikana Helismaan tekemään runoon Unta ja Totta ja päätti ottaa runon kirjoittajaan yhteyttä sodan jälkeen. Helismaan runo oli julkaistu sotilaiden kirjoittamassa runokirjassa Täältä Jostakin. Helismaan runosta oli tosin sensuroitu viimeinen säkeistö pois, mistä johtuen runon tunnelma oli julkaistussa versiossa alkuperäistä runoa synkempi. Sodan jälkeen Kärki otti yhteyttä Helismaahan ja heistä tuli työtovereita. Helismaan ja Kärjen yhteistyönä syntyikin vuonna 1948 Helismaan esittämä Suutarin tyttären pihalla, joka joutui liian vihjailevan sanoituksensa takia kahdeksitoista vuodeksi esityskieltoon.

Helismaa esiintyi sotien jälkeen yhteisillä kiertueilla Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. Iltamaohjelmaan kuului tanssin lisäksi muuta ohjelmaa, jota iltamakolmikko esitti. Ohjelmassa kuultiin hyvin erityyppisiä esityksiä kuten sketsejä, huumorinumeroita ja lauluja. Tapio Rautavaara lopetti yhteistyön Pakarisen ja Helismaan kanssa vuonna 1950, sillä hän halusi jatkaa työtään itsenäisesti. Tämän jälkeen Helismaa kääntyi Toivo Kärjen puoleen ja kaksikko alkoikin tehdä iskelmiä siten, että Kärki sävelsi laulut ja Helismaa teki niihin sanat.

Rillumarei-elokuvien aika alkoi 1951, kun elokuvaohjaaja T.J. Särkkä kiinnostui Tapanilan työväentalolla Reino Helismaan, Esa Pakarisen ja Jorma Ikävalkon iltamaohjelmasta ja ehdotti herroille yhteistyötä. ”Rovaniemen markkinoilla” -elokuva (1951) oli sekä yleisön suosikki että kriitikkojen pahin painajainen. Rovaniemen markkinoilla -elokuvaa seurasi joukko tiiviissä tahdissa tehtyjä rillumarei-elokuvia, jotka filmattiin nopeasti ja esitettiin tuoreeltaan kansalle. Elokuvissa oli nopeasti kirjoitettu juoni, joka sisälsi romanttisen tarinan ja rinnalla kulkevan huumorijuonen. Elokuvat nielivät suunnattoman määrän iskelmiä, joita Helismaa ja Kärki tehtailivat kiihkeällä vauhdilla. Kärjen ja Helismaan viisut toimivat elokuvien mainoksina: monesti elokuvat rakennettiin iskemien nimien ja teemojen ympärille.

Rillumarei- elokuvat saivat aikansa lehdistössä murska-arvostelut. Helismaata ja Kärkeä syytettiin kansan maun pilaamisesta. Kansa rakasti rillumareita, mutta arvostelijat vihasivat sitä. Sodanjälkeinen Suomi kaipasi raskaiden sotakokemuksien tilalle uutta ajateltavaa ja Helismaan sadunomaiset tarinat sopivat mainiosti täyttämään tuota kansan viihteen tarvetta.

Helismaa teki merkittävän elämäntyön myös iskelmätekstien sanoittajana. Omien aiheidensa lisäksi Helismaa teki käännösiskelmiä. Helismaan tekstintekijän skaala oli laaja – hän teki kaikenlaisia tekstejä tango- ja iskelmäteksteistä kupletteihin ja rakkauslauluihin. Helismaa oli taitava sananiekka, joka osasi tarvittaessa kirjoittaa myös eri murteilla. Helismaalla oli lukuisia salanimiä, joiden nimiin hän kirjoitti eri tyylisiä tekstejään.

Helismaan kuplettien suosikkiaiheita olivat tukkilaistarinat, villin lännen sankarit, Lappi-aiheet sekä fiktiiviset tarinat. Helismaan huumori oli sadunomaista pakoa todellisuudesta. Helismaa osasi kuitenkin kirjoittaa myös purevaa kritiikkiä yhteiskunnan epäkohdista, mikä ilmenee esimerkiksi Helismaan esittämissä uusissa kansalauluissa. Helismaan itse laulama tuotanto rajoittuu kuitenkin ainoastaan humoristisiin kupletteihin.

Lähettänyt Lewis klo 20:49 |