Harrison Ford ja Indiana Jones
--------------------------------------------------------------------------------------
Harrison Ford
Harrison Ford (s. 13. heinäkuuta 1942 Chicago, Illinois) on yhdysvaltalainen näyttelijä, joka on esiintynyt useissa tunnetuissa ja menestyneissä elokuvissa, kuten Tähtien sodassa, Indiana Jonesissa, Blade Runnerissa, Takaa-ajetussa ja Air Force Onessa. Hän esiintyy yleensä seikkailu- ja toimintaelokuvissa, ja hänen tunnetuimmat roolihahmonsa ovat Tähtien sodan Han Solo sekä Indiana Jones samannimisestä elokuvasarjasta.
Vuonna 2006 tehdyn arvostetun talouslehti Forbesin suorittaman tutkimuksen mukaan Ford oli maailman rikkain näyttelijä. Fordin elokuvat ovat olleet yleisömenestyksiä ja Yhdysvaltain elokuvahistorian toiseksi tuottoisimpia.
Harrison Ford syntyi kello 11.41 aamulla Chicagossa, Illinoisin osavaltiossa. Hänen vanhempansa olivat isänsä Christopher Ford oli katolinen irlantilainen ja äitinsä Dorothy Ford venäjänjuutalainen. Hän opiskeli aluksi Mainessa sijainneessa high schoolissa ja myöhemmin Ripon Collagessa Wisconsinissa. Hän alkoi kiinnostua näyttelemisestä esiinnyttyään koulun näytelmissä.
Vuonna 1964 Ford muutti Los Angelesiin ja allekirjoitti työsopimuksen Columbia Picturesin kanssa. Hän esiintyi sivuosarooleissa useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Vuonna 1973 hän teki ensimmäisen merkittävän sivuosaroolinsa Bob Falfana George Lucasin nuorisoelokuvassa Svengijengi '62. Hänen näyttelijän uransa näytti kuitenkin saapuneen päätöspisteeseen, kun hänelle sanottiin, että "hänestä puuttui se jokin". Pettyneenä Ford lopetti näyttelemisen ja ryhtyi puusepäksi.
Vuonna 1975 muuan Fordin ystävä kertoi, että George Lucas etsi epätoivoisesti näyttelijöitä uuteen elokuvaansa Tähtien sotaan. Ford rohkaisi itsensä ja onnistui saamaan salakuljettaja Han Solon roolin. Tähtien sodan menestyksen myötä Fordista tuli tunnettu henkilö. Hän esiintyi Han Solona myöhemmin Tähtien sodan jatko-osissa Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu. Tässä kohtaa monet pelkäsivät Fordin 
näyttelijän uran päättyvän, sillä ihmiset eivät tunteneet häntä Harrison Fordina, vaan Han Solona. Onkin sanottu, että roolihahmoonsa juuttuminen on yksi pahimmista asioista, mitä voi näyttelijälle tapahtua. Ford itse ei kuulemma pitänyt Solosta, vaan olisi halunnut hahmon kuolevan Imperiumin vastaiskussa.
George Lucas ja Steven Spielberg kuitenkin ymmärsivät Fordin näyttelijänlahjat ja antoivat hänelle seikkailija-arkeologi Indiana Jonesin pääosaroolin seikkailuelokuvaan Kadonneen aarteen metsästäjät. Tom Selleck oli aiemmin joutunut kieltäytymään Indiana Jonesin roolista, koska hän oli jo lupautunut esiintymään televisiosarja Magnum P.I:ssä. Kadonneen aarteen metsästäjät teki Fordista lopullisesti kuuluisan. Ford esitti Jonesia myös elokuvan jatko-osissa Tuomion temppeli ja Viimeinen ristiretki sekä uudessa Indiana Jones-elokuvassa.
Ford jatkoi näyttelemistä ja esitti esimerkiksi Rick Deckardia tieteiselokuvassa Blade Runner, Jack Ryania Tom Clancyn kirjoihin perustuvissa toimintaelokuvissa Näkymätön vihollinen ja Isku Kolumbiaan, presidentti James Marshallia toimintaelokuvassa Air Force One ja Norman Spenceria kauhuelokuvassa Salaisuus pinnan alla.
Ford on sanonut omista elokuvistaan pitävänsä eniten Moskiittorannikosta.
Harrison Ford meni tyttöystävänsä Mary Marquantin kanssa naimisiin vuonna 1964, mutta he erosivat 1979, johtuen siitä, että hänen vaimonsa oli epäluuloinen Harrisonin uskollisuudesta kuvauksien aikana. Heillä on kaksi lasta, joiden nimet ovat Benjamin (s.1967) ja Willard (s.1969). Fordin toinen vaimo oli Melissa Mathison, jonka kanssa hän meni naimisiin 1983. Pariskunta muutti asumuseroon vuonna 2001 ja heidän avioeronsa tuli viralliseksi vuonna 2004. Fordilla ja Mathisonilla on kaksi lasta, joiden nimet ovat Malcolm (s.1987) ja Georgia (s.1991).
Ford omistaa yksityishuvilan Wyomingin Jackson Holessa. Hänellä on lentokone ja helikopteri, ja hän myös osaa lentää molemmilla. Menestyksestään huolimatta hän ei ole voittanut yhtään Oscar-palkintoa. Ehdollakin hän on ollut vain yhden kerran, parhaasta miespääosasta elokuvassa Todistaja.
Ford on seurustellut näyttelijä Calista Flockhartin kanssa vuodesta 2002 lähtien. He menivät kihloihin huhtikuun lopulla 2007.
Fordin pikkuveli Terence Ford on myös näyttelijä.
--------------------------------------------------------------------------------------
Indiana Jones
Indiana Jones on elokuvaohjaajien Steven Spielbergin ja George Lucasin kehittämä kuvitteellinen arkeologi ja seikkailija. Indiana Jonesin maailma sijoittuu enimmäkseen 1930-luvulle. Indyn siviiliammatti on yliopiston professori, mutta kaikissa tarinoissa Indiana seikkailee maailmalla etsien kauan sitten kadonneita aarteita. Hänen arkkivihollisiaan ovat natsit.
Indiana Jonesin hahmo syntyi havaijilaisella hiekkarannalla ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan julkaisun aikoihin. Steven Spielberg ja George Lucas keskustelivat tulevaisuuden projekteistaan, ja Spielberg mainitsi haluavansa joskus ohjata James Bond -elokuvan. George Lucas kertoi keksineensä paljon paremman hahmon. Indianan piti alusta alkaen perustua 1930-luvun lauantain sarjaelokuviin.
Indiana Jones perustuu Spielbergin ja Lucasin lapsuuden seikkailutarinoihin, joita he lukivat sarjakuvista ja katselivat televisiosta. Alun perin Tom Selleckin piti esittää tupakkaa polttavaa naistenvikittelijä-arkeologia nimeltä Indiana Smith, mutta nimi vaihdettiin Jonesiin ja näyttelijä Harrison Fordiin, koska Selleck oli jo lupautunut esiintymään televisiosarja Magnum P.I:ssä. Selleck esiintyi 1980-luvun alussa parissa Indiana Jones -tyylisessä pienibudjettisessa seikkailuelokuvassa. Ford suostui rooliin melkein heti, sillä hän tahtoi päästä irti Han Solon imagostaan, joka hänelle oli jäänyt Tähtien sota -trilogiasta. Fordia oli jo ehditty kutsua yhden roolin ihmeeksi ja hänen uransa katsottiin loppuneen Tähtien sotaan.
Tieteen kuvalehden numerossa 6/2008 kerrottiin, että Indiana Jonesin hahmolle esikuvana on saattanut toimia englantilainen tutkimusmatkailija ja upseeri Percy Harrison Fawcett. Tämä teki useita tutkimusmatkoja Brasilian sademetsiin ja etsi kadonnutta kaupunkia. Lopulta vuonna 1925 hän katosi viidakkoon, eikä miehestä sen koommin kuultu.
Indiana Jones on seikkaillut neljässä elokuvassa, jotka kaikki on ohjannut Steven Spielberg. Elokuvat on kuvattu Elstreen studioilla Englannissa sekä ympäri maailmaa, muun muassa Tunisiassa, Sri Lankassa, Espanjassa ja Venetsiassa.
Kadonneen aarteen metsästäjät
Kadonneen aarteen metsästäjät (engl. Raiders of the Lost Ark tai Indiana Jones and the Raiders of the Lost Ark) on vuonna 1981 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen seikkailuelokuva, jonka on ohjannut Steven Spielberg ja käsikirjoittanut George Lucas. Pääosissa esiintyvät Harrison Ford, Karen Allen, Paul Freeman, Roland Lacey ja John Rhys-Davies. Vuoden 2003 DVD-julkaisun myötä elokuva tunnetaan myös nimellä Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät.
Kadonneen aarteen metsästäjät on Indiana Jones -elokuvasarjan ensimmäinen osa. Steven Spielbergin ja George Lucasin aikeena oli tehdä 1930 – 40 -lukujen sarjafilmien tyylinen seikkailuelokuva, jossa olisi paljon nopeatempoisia toimintakohtauksia, humoristisia tilanteita ja näyttäviä erikoistehosteita. Elokuvasta tuli nopeasti valtavan suosittu, ja se voittikin vuoden 1982 Oscar-gaalassa neljä Oscar-palkintoa. Elokuvalle on myös tehty kolme jatko-osaa, Indiana Jones ja tuomion temppeli Indiana Jones ja viimeinen ristiretki ja Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta.
Kadonneen aarteen metsästäjien tuotanto sai alkunsa, kun Steven Spielberg ja George Lucas olivat matkustaneet lomailemaan Havaijille hieman ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan ensi-illan jälkeen. Havaijilaisella hiekkarannalla Spielberg kertoi Lucasille, että hän olisi halunnut ohjata James Bond -elokuvan, mutta hahmon tekijänoikeudet omistanut EON Productions -elokuvayhtiö ei antanut hänelle lupaa. Tällöin Lucas muisti pitkäaikaiset haaveensa ohjata modernisoitu versio 1930- ja 1940-lukujen klassisista seikkailuelokuvista, joita hän ja Spielberg olivat nähneet lapsuudessaan. Lucas sanoi Spielbergille, että oli keksinyt "Bondia paremman hahmon", seikkailija-arkeologi Indiana Smithin. Spielberg innostui ideasta, ja niinpä kaksikko alkoi valmistella elokuvan tuotantoa.
Haastavinta oli hankkia elokuvan pääosaroolin esittäjä. Spielberg olisi halunnut pääosaan Harrison Fordin, koska hän on vaikuttunut Fordin roolisuorituksesta Han Solona Lucasin Tähtien sota -elokuvissa. Lucas kuitenkin vastusti ajatusta, koska hän ei halunnut Fordista näyttelijää, joka "esiintyisi kaikissa hänen elokuvissaan". Lucas halusi vähemmän tunnetun näyttelijän, joten hän ja Spielberg päätyivät lopulta Tom Selleckiin. He tarjosivat Selleckille pääosaroolia, mutta Selleck oli lupautunut esiintymään Magnum P.I -televisiosarjassa. Nick Nolte, Gene Hackman ja Tim Matheson olivat myös ehdokkaina pääosarooliin, mutta lopulta Lucas joutui taipumaan Spielbergin suostuttelujen edessä ja valitsi Fordin esittämään seikkailija-arkeologia, jonka sukunimi vaihdettiin Smithistä Jonesiksi. Ford valittiin esittämään Indiana Jonesia vain kolme viikkoa ennen kuvausten alkamista.
Kadonneen aarteen metsästäjien kuvauspaikkoina toimivat Englanti, Havaiji, Tunisia ja Yhdysvallat. Tanisiin sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Kairouanin lähettyvillä, eteläamerikkalainen temppeli, Sielujen kaivo ja Marion Ravenwoodin kapakka Elsteenin studioilla, Washington D.C. -kohtaukset San Franciscossa, Marshallin yliopisto Stocktonissa ja muutamat ulkoilmakohtaukset Kauailla. Elokuvan kuvaukset kestivät vain 73 vuorokautta, mikä johtui pitkälti elokuvan suoraviivaisesta ja vähän päähenkilöitä sisältävästä tarinasta.
Koska elokuvan tapahtumat sijoittuivat vuodelle 1936, Tunisiassa kuvatuissa kohtauksissa ilmeni ongelmia, kun Sallahin kotitalon parvekkeelta avautuvaa näköalaa kuvattiin: koska 1930-luvulla ei ollut televisioita, kuvausryhmä joutui poistamaan talojen katoillta noin 2000 televisioantennia. Saksalaisten aseistuksessa on tullut historiallinen virhe: Saksalaiset käyttävät elokuvassa perusaseenaan MP-40 konepistoolia, joka suunniteltiin vasta 1940. Lisäksi osa näyttelijöistä ja kuvausryhmän jäsenistä sairastui pilaantuneen ruuan seurauksena punatautiin, mukaan lukien Harrison Ford. Fordin sairastuminen aiheutti vaikeuksia kuvausaikataulussa, sillä kohtauksesta, jossa Indiana Jones kohtaa arabimiekkamiehen, suunniteltiin pitkää ja monimutkaista toimintakohtausta. Fordin sairastumisen johdosta Spielberg kuitenkin päätti, Fordin ehdotuksesta, että Indiana Jones yksinkertaisesti ampuu miekkamiehen.
Elokuvan aloituskohtauksessa nähdyn temppelin lavasteissa käytettiin sataa elävää lintuhämähäkkiä. Yksi hämähäkeistä putosi ja kuoli, minkä vuoksi elokuvan lopputeksteissä ei ole "yhtään eläintä ei vahingoitettu tuotannon aikana" -huomautusta. Kuuluisaa kohtausta, jossa Indiana Jones juoksee vierivää kivikuulaa karkuun, jouduttiin kuvaamaan kymmenen kertaa peräkkäin kunnes Spielberg oli tyytyväinen lopputulokseen. Kivikuula-ansa itse asiassa pohjautui sarjakuvataiteilija Carl Barksin, jonka Aku Ankka -tarinoita Lucas lapsuudessaan luki, klassikkoseikkailussa Sunien seitsemän kaupunkia nähtyyn samanlaiseen ansaan. Kadonneen aarteen metsästäjät oli Alfred Molinan, joka esitti elokuvassa petollista Satipo-opasta, elokuvadebyytti.
Sielujen kaivo toteutettiin elokuvalavasteilla, joihin tuotiin noin 6000 elävää käärmettä. Spielbergin mielestä tämä ei ollut tarpeeksi, joten erikoistehostemiehet asettivat käärmeiden sekaan naamioituja muoviputkia. Kohtauksessa, jossa Indiana tuijottaa egyptinkobraa, Harrison Fordin ja käärmeen välillä oli todellisuudessa ohut lasiseinä. Lasiseinästä aiheutunut heijastuma näkyi elokuvan teatteriversiosta ja VHS-julkaisuissa, mutta DVD-versiossa virhe on digitaalisesti korjattu.
Elokuvassa on muutamia yhteyksiä George Lucasin Tähtien sota -elokuviin. Alussa Etelä-Amerikan viidakossa olevan lentokoneen nimi on C-3PO. Kanjoni, jossa Indiana Jones uhkaa tuhota liitonarkin singolla, käytettiin myös alkuperäisen Tähtien sota -elokuvan kohtauksessa, jossa jawat kaappaavat R2-D2:n. Mielenkiintoisena yksityiskohtana R2-D2:n ja C-3PO:n voi nähdä Sielujen kaivon hieroglyfeissä. Elokuvan näyttelijöistä Harrison Ford, William Hootkins ja Michael Sheard olivat esiintyneet Tähtien sota -elokuvissa.
Kadonneen aarteen metsästäjien juoni sijoittuu vuodelle 1936. Indiana Jones on matkustanut Etelä-Amerikan sademetsiin löytääkseen muinaisen temppelin, jossa säilytetään kultaista hedelmällisyyspatsasta. Hän saapuu temppeliin Satipo-nimisen oppaan kanssa ja selviytyy monista ansoista, minkä jälkeen hän löytää patsaan. Satipo kuitenkin varastaa sen ja jättää Indianan kuolemaan ansaan, jonka laukaisi patsaan poistaminen säilytyspaikaltaan. Indiana kuitenkin selviytyy ansasta ja löytää nuoliansaan lävistyneen Satipon ruumiin. Hän ottaa patsaan takaisin itselleen ja pakenee valtaisaa kivikuulaa, mutta temppelistä poistuttuaan hän kohtaa arkkivihollisensa Rene Belloqin, joka paikallisten hovito-intiaanien avustuksella varastaa patsaan. Indiana onnistuu kuitenkin pakenemaan hovitoja vesitasolla, jota ohjaa hänen ystävänsä Jock.
Indiana palaa takaisin Yhdysvaltoihin opettamaan historiaa Marshallin yliopiston lehtorina. Hänen ystävänsä Marcus Brody saapuu oppitunnin jälkeen Indianan luokkahuoneeseen ja kertoo, että Yhdysvaltain armeijaa edustavat eversti Musgrove ja majuri Eaton haluavat tavata heidät. Upseerit kertovat, että Yhdysvaltain armeijan tiedustelupalvelu on onnistunut kaappamaan saksalaisen lennätinviestin, jossa mainitaan Indianan vanha ystävä, professori Abner Ravenwood. Viestissä mainitaan myös oudosta Tanis-projektista, jolloin Indiana ja Brody arvaavat natsien etsivän liitonarkkia – Raamatun vanhassa testamentissa kuvattua juutalaisten pyhää arkkua, jossa säilytettiin Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja. Adolf Hitler haluaa löytää arkin, koska sen voimat voisivat tehdä natsi-Saksan armeijasta voittamattoman. Natsit uskovat, että professori Ravenwood omistaa "Ran sauvana" tunnetun esineen nupin. Nupin avulla voidaan selvittää arkin tarkka olinpaikka. Arkin löytämiseksi natsit ovat aloittaneet massiivisen, arkeologisen kaivausoperaation Tanisin yllä olevassa autiomaassa lähellä Egyptiä tavoitteena löytää "Sielujen kaivo", kammio, jonne liitonarkki vietiin.
Indiana lentää Nepaliin ja saapuu professori Ravenwoodin Marion-tyttären omistamaan kapakkaan. Marion kertoo, että hänen isänsä on kuollut, eikä hän suostu luovuttumaan Ran sauvan nuppia. Indiana poistuu kapakasta, mutta Gestapo-agentti Arnold Toht kätyreineen ilmaantuu paikalle ja yrittää kiduttaa Marionia saadakseen nupin. Indiana kuitenkin pelastaa Marionin, ja kaksikko taistele kapakassa Tohtin kätyreitä vastaan. Tulitaistelun aikana kapakka kuitenkin leimahtaa liekkeihin ja palaa maan tasalle. Tehtävässään epäonnistunut Toht pakenee ja Indiana matkustaa Marionin kanssa Kairoon.
Kairossa kaksikko kohtaa Indianan vanhan ystävän Sallahin, joka kertoo, että natsit ovat palkanneet Belloqin johtamaan Tanisin kaivausoperaatiota. Myöhemmin Indiana ja Marion vierailevat Kairon basaarialueella, mutta natsien värväämät miekkamiehet hyökkäävät heidän kimppuunsa. Natsit kidnappaavat Marionin ja vievät hänet kuorma-autoon, joka on täynnä räjähteitä. Indiana ampuu kuorma-auton kuljettajan, mutta samalla auto kaatuu ja räjähtää kappaleiksi. Indiana uskoo Marionin kuolleen räjähdyksessä ja murheen murtamana saapuu majataloon, jossa hän kohtaa Belloqin. Belloq kertoo Indianalle näkemyksiään arkista, mutta kun Indiana uhkaa ampua Belloqin, hän joutuu kilpailijansa henkivartijoiden piirittämäksi. Sallah lapsineen kuitenkin onnistuu pelastamaan Indianan hengen.
Indiana ja Sallah aloittavat arkin etsinnän saatuaan selville, että natsit ovat tehneet virheen ja kaivavat väärästä paikasta. He soluttautuvat natsien kaivaustyömaalle ja saavat selville arkin oikean olinpaikan käyttämällä Ran sauvan nuppia. Indiana saa myös selville, että Marion onkin hengissä ja häntä pidetään vankina teltassa natsien kaivaustyömaalla. Kaivaustyömaalta Indiana ja Sallah löytävät myrkkykäärmeiden asuttaman Sielujen kaivon, jossa arkkia säilytetään. He onnistuvat hakemaan arkin, mutta Belloqin ja eversti Dietrichin johtamat sotilaat kuitenkin saapuvat paikalle, varastavat arkin ja jättävät Indianan ja Marionin Sielujen kaivoon. Natsit päättävät kuljettaa arkin Berliiniin lentokoneen avulla.
Indiana ja Marion pakenevat Sielujen kaivosta ja huomaavat lentokoneen, jolla natsit suunnittelevat kuljettavansa arkin. He yrittävät estää koneen lähdön, mutta Indiana joutuu nyrkkitaisteluun lihaksikasta sotilasta vastaan ja Marion tappaa suuren joukon sotilaita lentokoneen konetykillä. Indianaa vastaan taistelevat sotilas silpoutuu kappaleiksi osuttuaan lentokoneen propelliin, ja läheisestä rekasta vuotava polttoaine leimahtaa liekkeihin. Indianan ja Marionin paetessa lentokone tuhoutuu räjähdyksessä ja natsit vievät arkin kuorma-autoon.
Indiana varastaa hevosen ja pitkän takaa-ajon jälkeen hän onnistuu kaappaamaan liitonarkkia kuljettavan kuorma-auton. Hän saapuu Kairon satama-alueelle ja hyvästelee Sallahin, minkä jälkeen hän lähtee Marionin kanssa Bantu Wind -nimisellä rahtilaivalla. Laivamatka Englantiin kuitenkin keskeytyy, kun Belloqia, Dietrichia ja Tohtia kuljettava saksalainen sukellusvene pysäyttää rahtilaivan. Natsisotilaat nousevat laivaan, kaappavat arkin ja vangitsevat Marionin. Indiana seuraa sukellusvenettä sitomalla ruoskansa sen periskooppiin. Sukellusvene saapuu nimettömällä Välimeren saarella sijaitsevaan salaiseen tukikohtaan, jossa Indiana naamioituu natsisotilaaksi. Kun natsit kuljettavat arkkia syrjäisessä kanjonissa, Indiana ilmestyy ja uhkaa tuhota arkin singolla, mikäli Marionia ei vapauteta. Belloq kuitenkin onnistuu suostelemaan kilpailijansa antautumaan.
Indiana ja Marion sidotaan köysistä kiinni puupaaluun natsien rakentaman alttarin viereen. Belloq avaa arkin, jotta natsit voisivat nähdä juutalaisten laintaulut, mutta arkin sisältä löytyy taulujen sijasta vain valkoista hiekkaa. Toht nauraa ivallisesti pettyneelle Belloqille, kunnes arkista kuuluu kirskuva ääni, joka rikkoo alttarin lamput ja sotilaiden konepistoolit, sekä ylikuormittaa sotilaiden lähellä olevan koneiston. Pahaenteisesti humisevasta arkista lentää alttarin ylle salaperäisiä henkiä, mutta pian arkin päälle ilmestyy myös tulipallo, josta purkautuvat valonsäteet tappavat kaikki sotilaat. Samanaikaisesti Dietrich kuivuu kasaan, Tohtin iho valuu pois ja kauhusta huutavan Belloqin pää räjähtää kappaleiksi. Tulipalo laajenee ja puhdistaa alttarin natsien ruumiista, minkä jälkeen arkki sulkee itsensä. Indiana ja Marion selviytyvät hengissä, koska he eivät katso arkkia kohti, vaan pitävät silmänsä kiinni.
Indiana ja Marion kuljettavat arkin Yhdysvaltoihin, jossa Marcus Brody vaatii eversti Musgrovelta ja majuri Eatonilta, että arkkia on tutkittava tarkemmin. Majuri Eaton kuitenkin vakuuttaa Indianalle ja Brodylle, että arkki on armeijan "huippumiesten" käsittelyssä. Todellisuudessa liitonarkki on laitettu puulaatikkon, jonka kyljessä kielletään laatikon avaaminen, koska sen sisältö on luokiteltu "huippusalaiseksi". Liitonarkin puulaatikko sijoitetaan valtavaan varastoon, jossa se piilotetaan lukemattomien samannäköisten laatikoiden joukkoon. Elokuvassa Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta selviää, että kyseinen varasto sijaitsee Alue 51:ssä
Indiana Jones ja Tuomion temppeli
Indiana Jones ja tuomion temppeli (engl. Indiana Jones and the Temple of Doom) on yhdysvaltalainen seikkailuelokuva, jonka ensi-ilta oli 23. maaliskuuta 1984. Elokuva oli menestyneen seikkailuelokuvan Kadonneen aarteen metsästäjät jatko-osa. Tuomion temppelin ohjasi Steven Spielberg, ja elokuvan pääosissa esiintyvät Harrison Ford, Kate Capshaw, Jonathan Ke Quan ja Amrish Puri.
Indiana Jones ja tuomion temppeli menestyi yleisömäärissä erittäin hyvin.
Lokakuussa 2003 ilmestyi elokuvan DVD-versio, jossa kuvanlaatua ja äänentoistoa oli digitaalisesti paranneltu.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuodelle 1935. Indiana Jones joutuu Shanghaissa gangsteri Lao Chen murhayrityksen kohteeksi, mutta hän pakenee apurinsa Short Roundin ja laulaja Willie Scottin kanssa lentokoneella. Lentokone törmää vuoreen, mutta Indiana ja hänen kumppaninsa pelastautuvat putoavasta lentokoneesta ja saapuvat intialaiseen kylään. Kyläläiset kertovat, että paha tugeeni-kultti ryövännyt kylän vaurauden takaavan pyhän Sankaran kiven. Kultin jäsenet ovat myös kaapanneet kylän lapset kaivoksilleen. Kyläiset pyytävät Indiana Jonesia palauttamaan kiven ja vapauttamaan lapset. Indiana Jones ja hänen kumppaninsa matkustavat Pankotin palatsiin, joka on kyläläisten mukaan pahuuden tyyssija. Hän löytää palatsin alta tugeeni-kultin temppelin ja saa selville kultin aikeista valloittaa maailma Sankaran kivien antamien voimien avulla. Useiden tapahtumien päätteeksi Indiana onnistuu Short Roundin ja Willien avulla vapauttamaan lapset, varastamaan tugeenien haltuun joutuneet kivet ja surmaamaan kultin ylipapin Mola Ramin, mutta menettää kaksi kiveä. Hän vie viimeisen jäljellä olevan Sankaran kiven kylään ja pelastaa samalla kyläläiset.
Indiana Jones ja viimeinen ristiretki
Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (engl. Indiana Jones and the Last Crusade) on 24. toukokuuta 1989 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen seikkailuelokuva ja ilmestymisjärjestyksessä kolmas Indiana Jones -elokuva. Elokuvan on ohjannut Steven Spielberg, ja sen pääosissa nähdään Harrison Ford, Sean Connery, Alison Doody, John Rhys-Davies, Denholm Elliot, Julian Glover ja River Phoenix. Elokuvan ensi-ilta Suomessa oli 15. syyskuuta 1989.
Edellinen elokuva Indiana Jones ja tuomion temppeli oli ollut yleisömenestys, mutta elokuva-arvostelijoiden antaman kritiikin seurauksena Steven Spielberg ja George Lucas päättivät tehdä sarjan kolmannesta elokuvasta Kadonneen aarteen metsästäjien kaltaisen. Kadonneen aarteen metsästäjien sivuhahmot Marcus Brody ja Sallah nähtiin uudelleen, ja juonessa Indiana Jones kilpailee natsien kanssa juutalaiskristillisen mytologian esineistä. Elokuvasta kuitenkin tehtiin humoristisempi kuin kahdesta edeltävästä elokuvasta. Lucasin ehdotuksesta elokuvan aarteeksi muodostui Graalin malja, ja Spielbergin suostumuksella hän myös loi elokuvan vakiohahmoksi Indiana Jonesin isän. Hahmon näyttelijöiksi oli ehdolla monia Hollywoodin veteraaninäyttelijöitä, kuten Gregory Peck, mutta lopulta rooli annettiin Sean Connerylle, jonka kuuluisin roolihahmo James Bond oli ollut yksi Indiana Jonesin esikuvista. Elokuvan tarinan laati Lucas yhteistyössä Menno Meyjesin kanssa, ja Jeffrey Boam kirjoitti tarinan pohjalta elokuvan käsikirjoituksen.
Elokuvan kuvaaminen aloitettiin 16. maaliskuuta 1988 36 miljoonan Yhdysvaltain dollarin budjetilla. Elokuvaa kuvattiin Venetsiassa, Almeríassa, Mallorcassa, Granadassa, Jordaniassa, Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Coloradossa, Kaliforniassa, New Mexicossa, Utahissa ja Texasissa. Puolikuun kanjoni, jossa Graalin maljaa elokuvan mukaan säilytetään, oli itse asiassa Petran kalliokaupunki. Suurin osa elokuvan lavastekohtauksista kuvattiin Elstreen studioilla Englannissa. Elokuvassa on myös kahden Kadonneen aarteen metsästäjien näyttelijöiden cameo-roolit; saksalaisen sukellusveneen nimettömän kapteenin näyttelijä Michael Sheard esiintyy Adolf Hitlerinä ja Gestapo-agentti Tohtin näyttelijä Ronald Lacey esiintyy Heinrich Himmlerinä. Lucasfilm Games myös julkaisi elokuvan pohjalta tietokonepelin Indiana Jones and the Last Crusade: The Graphic Adventure. Kun elokuva julkaistiin, se oli kassatuloiltaan vuoden 1989 menestynein elokuva. Vuoden 2003 lokakuussa julkaistiin elokuvan DVD-painos, jossa on digitaalisesti puhdistettu kuvanlaatu ja ääniraita.
Elokuva aloitetaan vuoden 1912 Utahiin sijoittuvalla prologilla, jossa 13-vuotias partiolaispoika Indiana Jones varastaa konkistadori Fransisco Vásquez de Coronadolle kuuluneen koristeellisen ristin haudanryöstäjiltä. Coronadon ristin napannut Indiana piiloutuu kiertävän sirkuksen junavaunuun, jossa hänelle syntyy ofidiofobia, opettelee ruoskan käyttöä ja saa ruoskaniskusta leukaansa pienen arven. Kun Indiana palaa kotiinsa isänsä luo, haudanryöstäjät kertovat seriffille, että Indiana ryösti heiltä Coronadon ristin. Hän joutuu luovuttamaan ristin haudanryöstäjille, mutta yksi heistä antaa kunnianosoituksena pojan rohkeudelle oman huopahattunsa, josta tulee käärmekammon, ruoskan ja leuan arven tavoin olennainen osa Indiana Jonesin tunnuspiirteitä. Vuonna 1938 aikuiseksi varttunut, 39-vuotias Indiana livahtaa haudanryöstäjien laivalle Coronadolle Portugalin rannikolla ja onnistuu saamaan ristin itselleen. Kun Indiana palaa Yhdysvaltoihin, hän lahjoittaa Coronadon ristin Marcus Brodyn museolle.
Vauras antiikkiesineiden keräilijä Walter Donovan kutsuu Indiana vierailulle kotiinsa ja kertoo palkanneensa hänen isänsä, Henry Jones vanhemman, etsimään legendaarista Graalin maljaa, johon ristiinnaulitun Jeesuksen veri vuodatettiin. Donovan myös kertoo, että Indianan isä on kadonnut salaperäisesti kesken maljan etsintöjen. Donovanin pyynnöstä Indiana ja Marcus Brody matkustavat Venetsiaan Italiassa, jossa he tapaavat Donovanille työskentelevän tohtori Elsa Schneiderin. Isänsä päivänkirjaan tehtyjen merkintöjen avulla Indiana löytää kirjastoksi muutetun vanhan kirkon lattiasta salareitin, joka johtaa muinaisiin katakombeihin kaupungin perustuksissa. Indiana löytää Elsan kanssa katakombeista ensimmäiselle ristiretkelle osallistuneen ritarin hauta-arkun ja huomaa, että ritarin jäännösten päällä on kilpi, jonka kirjoituksen perusteella maljan sijainti voidaan päätellä. Maljan salaisuutta kuitenkin suojelee uskonnollinen salaseura Ristimiekan veljeskunta, jonka jäsenet johtajansa Kazimin johdolla yrittävät tappaa Indianan ja Elsan katakombeissa. Kaksikko kuitenkin pakenee kaupungin kaduille ja moottoriveneillä käydyn takaa-ajon jälkeen Kazim kertoo, että Henry Jones on vankina Brunwaldin linnassa Itävallan ja Saksan välisellä rajalla. Hotellissa Indiana ja Brody päättelevät ritarin kilven kirjoituksesta, että Graalin malja on kätkössä Puolikuun kanjonissa, joka sijaitsee Turkin İskenderunissa. Brody lähtee Puolikuun kanjonin kartan kanssa Turkkiin, jossa hän tapaa Indiana Jonesin liittolaisen Sallahin. Brody kuitenkin vangitaan, vaikka Sallah suojeleekin häntä kahdelta Gestapo-agentilta.
Indiana lähtee Elsan kanssa Brunwaldin linnaan pelastaakseen isänsä, mutta linnassa hänelle paljastuu, että Elsa ja Donovan työskentelevät natseille, jotka suunnittelevat hyödyntävänsä maljaa maailmanvalloitukseen. Indiana pelastaa isänsä linnasta, mutta Jonesit joutuvat saksalaisten vangeiksi ja Elsa vie Henry Jonesin päivänkirjan Saksaan. Jonesit kuitenkin onnistuvat pakenemaan SS-eversti Vogelin johtamilta sotilailta ja saapuvat natsien paraatiin Berliinissä, jossa Indiana hankkii Elsalta isänsä päiväkirjan ja kohtaa Adolf Hitlerin, joka ei tiedä päiväkirjasta ja allekirjoittaa siihen oman nimikirjoituksensa. Jonesit lähtevät Saksasta ilmalaivan kyydissä, mutta kesken matkan alus kääntyy paluusuuntaan ja kaksikko pakenee ilmalaivasta lentokoneella. Kahden Messerschmitt Bf 109 -hävittäjän hyökkäyksestä huolimatta Jonesien pakomatka onnistuu ja he tapaavat Turkissa Sallahin, jonka kanssa he jäljittävät natsien vangiksi päätyneen Brodyn. Donovanin, Elsan, Vogelin ja Brodyn saattue joutuu Kazimin ja muiden Ristimiekan veljeskunnan jäsenten väijytyksen kohteeksi, mutta heidän hyökkäyksensä epäonnistuu ja Kazim miehineen saa surmansa. Brody siirretään ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Mark-sarjan panssarivaunuun, mutta myös Henry joutuu natsien vangiksi vaunuun. Indiana onnistuu pelastamaan isänsä ja ystävänsä panssarivaunusta, mutta hän joutuu kaksintaisteluun eversti Vogelin kanssa. Kaksintaistelun päätteeksi panssarivaunu ja Vogel syöksyvät rotkoon, ja Indiana, Henry, Sallah ja Brody päättävät löytävänsä maljan Puolikuun kanjonista.
Puolikuun kanjonissa nelikko löytää muinaisen temppelin, mutta saksalaiset ovat jo rakennuksessa ja he joutuvat natsien vangeiksi. Donovan ampuu Henry Jonesin ja vaatii, että Indiana etsii Graalin maljan temppelistä, koska vakavasti haavoittuneen Henryn henki voidaan pelastaa vain maljan voimilla. Isänsä päiväkirjan vihjeiden ansiosta Indiana selviytyy kolmesta vaativasta ansasta ja saapuu kammioon, jossa on vanha ristiritari suojelemassa maljaa, jonka voimien avulla ritari on suojellut esinettä temppelissä vuosisatoja. Graalin malja on satojen "väärien" maljojen joukossa ja ritari antaa varoituksen, jonka mukaan väärästä maljasta juominen johtaa kuolemaan. Kun Elsa ja Donovan saapuvat kammioon, Donovan paljastaa haaveilevansa juovansa maljasta, koska legendan mukaan siitä juominen muuttaa kuolevaisen ihmisen kuolemattomaksi. Elsa ojentaa Donovanilta koristeellisen kultamaljan ja Donovan juo siitä, mutta malja osoittautuu vääräksi, minkä seurauksena kauhistunut Donovan vanhenee muutamassa sekunnissa satoja vuosia, kuihtuu luurangoksi ja lopulta murenee tomukasaksi. Kun Donovan on kuollut, Indiana löytää aidon Graalin maljan ja sen ansiosta pelastaa isänsä hengen. Ritari kuitenkin antaa varoituksen, että maljaa ei saa yrittää viedä pois temppelistä. Ritari myös kertoo, että maljasta juonut on kuolematon vain temppelin sisällä.
Ritarin varoituksista piittaamatta Elsa varastaa maljan ja yrittää viedä sen pois temppelistä, mutta hän ahneuksissaan kävelee yli Suuren Sinetin, jonka ylitse maljaa ei saa viedä. Temppelissä syntyy maanjäristys, joka romahduttaa temppelin ja kompastunut Elsa jää roikkumaan haljenneeseen lattiaan muodostuneen kuilun reunalle. Indiana päättää pelastaa hänet, mutta ahneuksissaan Elsa kurkottaa maljaan pudoten kuiluun. Hetken päästä myös Indiana on roikkumassa kuilun reunalla tavoittelemassa maljaa, mutta hänen isänsä kieltää häntä, koska hän ei tahdo menettävänsä poikansa. Graalin maljaa jää ritarin kanssa ikuisuuksiksi temppeliin, ja sankareiden juostessa karkuun rakennus romahtaa lopullisesti. Temppelin ulkopuolella Henry kertoo, että hänen poikansa syntymänimi on Henry Jones nuorempi, ja "Indiana" oli Jonesien perheen lemmikkikoiran nimi. Indiana, Henry, Sallah ja Brody lähtevät Puolikuun kanjonista ja ratsastavat hevosten selässä kohti auringonlaskua.
Indiana Jones ja Kristallikallon valtakunta
Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta[1] (engl. Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull) on neljäs ja viimeisin Indiana Jones -elokuva. Sitä suunniteltiin yli kymmenen vuotta: käsikirjoituksia tehtiin useita, lopullinen käsikirjoitus perustuu Jeff Nathansonin käsikirjoitukseen, jota George Lucas ja David Koepp ovat viimeistelleet. Elokuva ilmestyi vuonna 2008.
30. joulukuuta 2006 Lucas tiedotti, että kaikki elokuvan tekoon liittyvät osapuolet ovat tyytyväisiä käsikirjoitukseen. Elokuvan kuvaukset alkoivat kesäkuussa 2007,[2] ja sen maailmanensi-ilta oli perjantaina 23. toukokuuta 2008. Vaikka edellisestä Indiana Jones -elokuvasta oli kulunut jo 19 vuotta, seikkailija-arkeologin rooliin palasi nyt 65-vuotias Harrison Ford. Myös Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvasta tuttu Karen Allenin näyttelemä Marion Ravenwood esiintyy sarjan uudessa elokuvassa.
Nyt professori Jones on palannut kotiin Marshall Collegeen - mutta huomaa joutuneensa ojasta allikkoon. Yliopiston dekaani ja hänen hyvä ystävänsä (Jim Broadbent) kertoo, että Indyn viimeisimmät tempaukset ovat saattaneet hänet epäilyksen alaiseksi ja että hallitus on painostanut yliopistoa erottamaan hänet. Ollessaan poistumaisillaan kaupungista Indiana tapaa nuoren kapinallisen nimeltä Mutt (Shia LaBeouf), jolla on seikkailija-arkeologille sekä kaunoja että ehdotus: jos Indiana Jones auttaa häntä äärimmäisen henkilökohtaisin panoksin ladatussa tehtävässä, Indy voi hyvinkin saada käsiinsä yhden kaikkien aikojen suurimmista arkeologisista löydöistä - legendaarisen Akatorin kristallikallon, johon on aina liittynyt salaperäistä kiehtovuutta, taikavoimia ja pelkoa.
Kun Indy ja Mutt sitten suuntaavat matkansa Perun syrjäisimmälle kolkalle - muinaisten hautojen, unohdettujen tutkimusretkeilijöiden ja tarujen kultaisen kaupungin maahan - heille käy pian selväksi, etteivät he ole asialla yksin. Myös neuvostoagentit ovat kristallikallon jäljillä. Heidän päällikkönään on jääkylmä ja kuolettavan kaunis Irina Spalko (Cate Blanchett), jonka johtama valioyksikkö etsii kaikkialta tarunhohtoista kristallikalloa - he nimittäin uskovat, että sen avulla Neuvostoliitto voi nousta hallitsemaan koko maailmaa... kunhan vain kallon salaisuudet selvitetään.
Niin Indy ja Mutt joutuvat pakoilemaan häikäilemättömiä neuvostosotilaita, kulkemaan mysteerin kivistä polkua ollen kaiken aikaa varuillaan vaarallisten vihollisten ja epäluotettavien ystävien varalta sekä ennen kaikkea estämään kristallikalloa joutumasta vääriin käsiin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti